Heräsin Comolla sateen rapinaan, joka muutti taas suunnitelmia. Valittavana oli kaksi vaihtoehtoa, joko jäädä sadetta pitämään Comolle pariksi päiväksi tai pakata pikaisesti ja jatkaa matkaa tihkusateeseen. Valitsin jälkimmäisen, sillä Como sadesäällä tietää vain oluen litkimistä. Eikä siinä mitään, kannatettava idea jos ei tarvitsisi jossain vaiheessa alkaa ajamaan. Päätin ettei nyt ole aika oluen juontiin, vaan hyppäsin satulaan ja suuntasin takaisin Sveitsiä kohti. Pakko oli pelata varman päälle, sillä saderintama uhkaisi pyyhkäistä koko Keski-Euroopan yli lännestä itään. Hetken siinä ihmeteltyäni muistin oikein mieluisan hotellin Churin eteläpuolella, Lenzerheideissa. Siellä oli turvallista pitää rankkasadetta. Uimahallikin ole vieressä. Sinne siis. Helpommin sanottu kun tehty. Jouduin tietenkin ylittämään yhden vuoren, jonka korkeus lähenteli 2300m vesisateen yltyessä. Siinä sitten kävi niin, että pilvet roikkuivat niin alhaalla, että näkyvyys hävisi kokonaan lähestyessäni lakipistettä. Siinä sitten körryyttelin ihan itsekseni puolisen tuntia reipasta kävelyvauhtia.

Lopputulema oli kutakuinkin siedettävä, pääsin ilman haavereita alemmaksi yhtä kokoemusta rikkaampana. Hotellille pääsin juuri ennen kunnonnon sateita, jota pitelinkin sitten seuraavan päivän.

Kahden hyvin nukutun yön jälkeen olikin sitten aika siirtyä länteen ja kohdata Sveitsin kuuluisia passeja. Kohteeksi valikoitui Grimselin sola, joka lopulta vei Interlageniin asti.

Olipahan taas mutkaa ja maisemia ! Aivan erilaista kun Italian puolella. Noustaan aika paljon korkeammalle (ainakin minun tourillani) ja maisemat alkoivat olla jopa karun kauniita. Mutkatkin olivat aika ajoin todella tiukkoja, mutta Sveitsin tiet näyttävät olevan pääsääntöisesti leveämpiä kun muualla ja parempi kuntoisia. OK, kahvi on helvetisti kalliimpaa. 

Yksi asia on varma, kytkin menee vaihtoon.

Määränpäässä löytyi majapaikka Lauterbrunnenista. Tasokas hostelli keskellä kylää. Valtava määrä  koheltava tuli kyllä yllätyksenä. Toinen hauskempi yllätys oli paikallinen baarin tarjoilija, joka puhui täysin sujuvaa Suomea. Kiitos Suomen koulutusjärjestelmälle. 

Vaikea on kyllä vertailla ajokokemuksia Italian ja Sveitsin välillä. Olen aiemmillakin reissuilla pohtinut asiaa ja lopputulos on aina sama. Molemmilla on puolensa, eikä niitä voi verrata. Vähän sama lienee lasten kanssa. Jos joku vinkkiä kaipaa, niin suosittelen varaamaan aikaa koluta molempia mahdollisuuksien mukaan.